Monet DNA-testit, kuten MyHeritage DNA-testi, antavat luettelon DNA-osumista osana tuloksiasi. DNA-mätsäys tunnistaa itsesi ja muiden välillä olevat yhteisen DNA:n segmentit ja saat luettelon henkilöistä, joiden DNA vastaa omaasi.
Mutta mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa se, että on yhteistä DNA:ta? Tarkoittaako yhteinen DNA sitä, että olette ehdottomasti sukua? Seuraavassa kerrotaan, mitä sinun on hyvä tietää jaetusta DNA:sta.
Mitä on jaettu DNA?
Käsite ”yhteinen DNA” on itse asiassa hieman harhaanjohtava. Kaikilla ihmisillä on yhteistä DNA:ta, ei vain keskenään vaan kaikkien maapallon elävien olentojen kanssa! Noin 99,9 prosenttia ihmisen DNA:sta on identtistä ihmisestä toiseen.
Mutta kun puhumme yhteisestä DNA:sta geneettisen sukututkimuksen yhteydessä, tarkoitamme sitä pientä prosenttiosuutta DNA:sta, joka saa aikaan kaiken ihmisten välisen vaihtelun. DNA-mätsäys toimii tutkimalla tätä DNA:n osaa ja tunnistamalla SNP:t (yhden nukleotidin polymorfismit): DNA:n emäsparien vaihtelut, jotka auttavat erottamaan DNA:si useimpien muiden ihmisten DNA:sta. Voit lukea lisää siitä, miten DNA-vertailu toimii, tästä artikkelista: Kuinka DNA-testaus toimii?
Jos siis jaat esimerkiksi 50 prosenttia DNA:sta vanhempasi tai lapsesi kanssa, ei se tarkoita, että jaat 50 prosenttia koko geneettisestä koodistasi. Aivan kuten muidenkin ihmisten kanssa, DNA:si on noin 99,9-prosenttisesti identtistä. Se, että jaat 50 prosenttia DNA:stasi jonkun kanssa, tarkoittaa, että jaat 50 prosenttia siitä suhteellisen pienestä osasta DNA:ta, joka vaihtelee ihmisten välillä.
Kun tarkastelet DNA-osumaa MyHeritagessa, ilmoitetaan jaetun DNA:n määrä osumakortilla ja DNA-osumat -sivulla:
Jaetun DNA:n määrä mitataan prosentteina tai sentimorganeina (cM), joka on DNA-segmenttien pituuden mittaamiseen tarkoitettu yksikkö.
Kuinka paljon sinulla on yhteistä DNA:ta vanhempiesi kanssa?
Perit kummaltakin vanhemmalta noin 50 prosenttia DNA:stasi eli noin 3700 cM. Huomaa, että prosenttiosuus ei ole täsmälleen 50 prosenttia, koska on tiettyjä DNA:n osia, jotka voit periä vain äidiltäsi (kuten mitokondriodna) tai isältäsi (kuten Y-kromosomi).
Kuinka paljon sisaruksilla on yhteistä DNA:ta?
Täyssisaruksilla on yhteistä DNA:ta yleensä 2200 cM:n ja 3400 cM:n välillä, eli noin 37,5-61 %. Syy siihen, miksi vastaus vaihtelee sisarusparista toiseen, on rekombinaatio: vaikka molemmat ovat saaneet 50 prosenttia DNA:staan samoilta kahdelta ihmiseltä, on heidän perimänsä 50 prosenttia satunnaista.
Tämä tarkoittaa sitä, että mikä tahansa vanhemmilta peräisin oleva SNP voi periytyä molemmille sisaruksille, ei kummallekaan tai vain toiselle. Voit lukea lisää sisarusten DNA:n vaihteluista täältä: Voiko sisaruksilla olla erilaiset etnisyysarviot? tai: Miksi DNA-osumani ei ole osumana sisarelleni tai veljelleni?
Poikkeuksena tähän sääntöön ovat identtiset kaksoset: identtiset kaksoset ovat syntyneet hedelmöittyneestä munasolusta, joka jakautuu kahtia, mikä tarkoittaa, että molemmilla on sama DNA-yhdistelmä, ja heidän DNA:nsa on 100-prosenttisesti identtinen.
Puolisisarukset jakavat noin puolet siitä, mitä täyssisarukset, mutta tämäkin on keskiarvo, ja prosenttiosuus voi vaihdella rekombinaation vuoksi.
Yhteisen DNA:n prosenttiosuudet kaaviona
Alla olevasta jaetun DNA:n taulukosta näet, kuinka paljon yhteistä DNA:ta sinulla on eri sukulaisten kanssa:
Voiko sinulla olla yhteistä DNA:ta jonkun kanssa, ettekä ole sukua?
Kyllä… tai ei, riippuen siitä, miten määrittelet ”sukulaisuuden”. Kuten edellä todettiin, meillä on yhteistä DNA:ta kaikkien ihmisten ja kaikkien elävien olentojen kanssa. Meillä kaikilla on yhteisiä esivanhempia, kysymys on vain siitä, kuinka monta miljoonaa vuotta taaksepäin mennään!
Mutta entä ne SNP:t, joita MyHeritage tarkastelee DNA-osumien määrittelyssä? Onko mahdollista, että sinulla on yhteisiä DNA-segmenttejä jonkun kanssa ja että kyseinen henkilö löytyy DNA-osumistasi, vaikka teillä ei ole yhteisiä esivanhempia lähimenneisyydessä?
Vastaus on kyllä. On mahdollista jakaa DNA:ta – eli saada identtisiä SNP:ejä – sellaisen henkilön kanssa, jolla ei ole kanssasi yhteistä esivanhempaa lähimenneisyydessä. Tämä tilanne tunnetaan nimellä ”identity by state, IBS”: SNP:ienne samankaltaisuus on joko itsenäinen, satunnainen tapahtuma tai se on periytynyt paljon kaukaisemmalta esivanhemmalta. ”IDB” on tilanne, jossa yhteiset SNP:t ovat periytyneet lähempänä olevalta esivanhemmalta.
Mitä kaukaisempi DNA-osumasi on ja mitä vähemmän yhteistä DNA:ta teillä on, sitä epätodennäköisempää on, että teillä olisi yhteinen esivanhempi lähimenneisyydessä. Tämä pätee erityisesti endogaamisissa populaatioissa, joiden jäsenet ovat avioituneet yhteisönsä sisällä sukupolvien ajan – kuten ashkenazijuutalaisten keskuudessa. Näiden populaatioiden jäsenillä voi olla huomattavia määriä yhteistä DNA:ta ilman, että heillä on yhteistä esivanhempaa lähimenneisyydessä.
Yksi tärkeä tapa todeta, onko DNA-osuma todella sukua sinulle, on tarkastella yhteisen DNA:n kokonaismäärän lisäksi myös yhteisten DNA-segmenttien pituutta. Mitä pidempi yhteinen segmentti on, sitä todennäköisemmin olette sukua. Pisimmän yhteisen DNA-segmentin pituus näkyy DNA-osumakortilla ja Tarkastele DNA-osumaa -sivulla. Voit myös tarkastella kaikkia yhteisiä segmenttejänne kromosomiselaimessa. Lisää tietoa saat täältä: Mitä pidetään vahvana DNA-osumana?
Oletko kiinnostunut tietämään, keiden kanssa sinulla on yhteistä DNA:ta? Tilaa MyHeritage DNA-pakkauksesi tänään.
