Lähes kaikki suomalaista sukujuurta olevat voivat löytää esivanhempansa näistä kokoelmista, seurata heitä ajan kuluessa, saada lisää tietoa heidän elämästään, laajentaa sukupuutaan monilla sukupolvilla ja tehdä mielenkiintoisia löytöjä suvun historiasta. Kokoelmissa on yhteensä 48 674 371 historiallista tietoa
Tee hakuja suomalaisista kokoelmista
Vaikka osa suomalaisista kirkonkirjoista löytyy netistä, kuvia ei ole indeksoitu, eikä niistä ole voinut tehdä hakuja ennen kuin nyt. Suomen Arkistolaitoksen luvalla, MyHeritage on ensimmäisenä ottanut vastaan haasteen indeksoida kirkon- ja lastenkirjat. Ne löytyvät nyt ensimmäistä kertaa täysin indeksoituna netistä.
Rippikirja ja lastenkirjat 1657 – 1915 33 342 964 tietoa
Rippikirjat tunnetaan myös talouksien rekisteröintinä seurakunnan, kylän, maatilan, ja perheen mukaan. Kirjat kattoivat yleensä viiden tai 10 vuoden ajanjakson ja merkinnät tehtiin vuoden jaksoissa.
Kirkonkirjat jakaantuivat lastenkirjoihin ja rippikirjoihin. Lastenkirjoja käytettiin pääasiassa itäsuomalaisissa seurakunnissa. Niissä luetteloidaan nimeltä lapset jotka eivät vielä ole päässeet ripiltä (14- 16 nuorempia). Lastenkirjat on järjestetty samalla tavoin kuin rippikirjat. Lapset on kirjattu vanhempiensa kanssa kotipaikan mukaan. Kun he pääsivät ripiltä, heidät siirrettiin rippikirjoihin.
Kylä koostui samalla alueella olevista tiloista; monesti useampi perhe asui samalla maatilalla. Kaupungeissa, asiakirjat oli jaoiteltu korttelien tai katujen mukaan. Joskus yksittäiset ihmiset ja itselliset on listattu kirjan loppuun aakkosjärjestyksessä. Talouksiin kuului yleensä monta sukupolvea samasta perheestä — vanhemmat aikuisten lastensa kanssa, lasten puolisot, heidän lapsensa puolisoineen ja lapsineen.
Koska kokoelma kattaa liki 300 vuotta, vaihtelevat tiedot eri aikoina huomattavasti. Varhaisimmissa kirjoissa on vähiten tietoa. Standardoituja muotoja alettiin ottaa käyttöön vuoden 1780 paikkeilla, jonka jälkeen tietojen kirjaukset lisääntyivät. Kirjat saattoivat sisältää kaikkien talouteen kuuluvien nimet (mukaan lukien rengit, piiat ja palvelusväki), suhteen talouden päämieheen, syntymäajan ja -paikan, sekä muita tietoja kuten katekismuksen osaaminen, ehtoollisella käynnit, kasteet, virka tai ammatti, rangaistukset ja asepalvelukseen arpomiset. Voit löytää myös tietoja vihkimisistä, kuolemista, ja minne tai mistä perhe muuttaa.
Suomessa luterilaisuus on ollut valtion uskonto satoja vuosia. Viralliset kirkonkirjat alkavat vuodesta 1686 – kun kuninkaan päätöksellä kirkko velvoitettiin pitämään kirjaa väestöstä. Siinä vaiheessa jotkut seurakunnat olivat jo tehneet sitä useiden vuosikymmenien ajan, joten joitakin tietoja löytyy jo vuodelta 1657.
Kasteet, 1657-1890 13 975 867 tietoa
Avioliitot, 1682-1892 1 234 560 tietoa
Hautaukset, 1725-1909 120 980 tietoa
Hakemisto valikoituihin tietoihin. Mukana eivät ole kaikki paikkakunnat. Aikajaksot edustavat useimpia tietoja: jotkin
Hakujen tekeminen näistä kokoelmista on ilmaista, mutta kaikkien tietojen avaamiseen tarvitset Data- tai Complete-sopimuksen
