URL is copied to your clipboard.

MyHeritagen kokoelmissa on 48,5 miljoonaa tietoa Suomesta

MyHeritagen kokoelmissa on 48,5 miljoonaa tietoa Suomesta

Merkittävimmät asiakirjat suomalaisten sukututkijoiden käyttöön löytyvät MyHeritagen SuperSearch-hakukoneesta, mm. 33 miljoonan historiallisen tiedon valtava kokoelma digitoituja suomalaisia kirkonkirjoja. Suomen kirkolliset asiakirjat rippikirjoineen ja lastenkirjoineen ovat ajalta 1657- 1915. Kokoelmaa ylläpitää Suomessa luterilainen kirkko ja se kattaa liki 300 vuotta, tarjoten tietoa koko Suomen väestöstä tänä aikana.

Lähes kaikki suomalaista sukujuurta olevat voivat löytää esi-isänsä tästä kokoelmasta, seurata heitä ajan kuluessa, saada lisää tietoa heidän elämästään  ja laajentaa sukupuutaan monilla sukupolvilla tehden mielenkiintoisia löytöjä suvun historiasta.

Tee nyt hakuja rippi- ja lasten kirjoista

Vaikka osa Suomen kirkon kirjoista löytyi jo aiemmin netistä, kuvia ei oltu koskaan indeksoitu, eikä niistä voinut tehdä hakuja ennen kuin nyt. Suomen Arkistolaitoksen luvalla, MyHeritage on ensimmäisenä ottanut vastaan kovan haasteen indeksoida kirkonkirjat ja lastenkirjat. Ne löytyvät nyt ensimmäistä kertaa netistä, täysin indeksoituna ja hakuvalmiina, ja vain MyHeritagessa.

Kokoelman tärkeys

Tämä kokoelma on erittäin merkittävä lähde kaikille Suomalaiset juuret omaaville sen tarjoaman genealogisen tiedon määrän ja laadun ja vuoksi. On luultavaa, että se jää arvokkaimmaksi kokoelmaksi Suomalaisia historiallisia asiakirjoja netissä koskaan.

Kokoelmat sisältävät runsaasti tietoa. Perheen jäsenet on listattu yhdessä, ja perhe suhteet on ylös kirjattu. Uusimmat asiakirjat sisältävät syntymäpäiviä (ja usein syntymäpaikan, jos henkilö on syntynyt eri seurakunnassa), hääpäiviä (tai merkintä että henkilö on naimisissa), kuolinpäiviä (tai merkinnän että henkilö on kuollut), merkinnän mistä perhe on muuttanut tai minne muuttaa, ja merkinnän henkilön maineesta, ruumiillisista tai psyykkisistä vammoista jne.

Rippikirjat

Rippikirja-arkistot, tunnetaan myös kotitalouksien tutkimuksina, kirkon tutkimuksina, ehtoollis-kirjoina, ja vahvistus kirjoina. Ne on rekisteröity kunkin seurakunnan kylän, maatilan, ja kotitalouksien (perheyhteisön) mukaan. Rippikirjojen tarkoitus oli arkistoida seurakuntien katekismus-tunteminen tulokset vuosittain: lukutaito, kristinuskon ymmärtäminen, ja osallistuminen pyhään ehtoolliseen. Kirjat kattoivat yleensä viiden tai 10 vuoden ajanjakson. Tästä syystä, asiakirjapäiväykset tässä kokoelmassa esitetään vuoden jaksoissa.

Kylä koostui tila ryhmittymistä samalla alueella; monesti useampi perhe asui samalla maatilalla. Kaupungeissa, asiakirjat oli jaoteltu korttelin tai kadun mukaan, kylien sijaan. Joskus yksittäiset ihmiset ja ei-maanomistajat oli listattu aakkosjärjestykseen kirjan loppuun. Talouksiin kuului yleensä monta sukupolvea samaa perhettä — vanhemmat aikuisten lastensa kanssa, lasten puolisot, ja heidän lapsenlapsensa. Tästä syystä, väärät vanhempi-lapsi ja puoliso suhteet saattoi päätellä indexistä. Lisäksi, vanhemmat asiakirjat eivät aina sisältäneet perhesuhteita.

Koska kokoelma kattaa liki 300 vuotta, vaihtelevat tallennetut tiedot huomattavasti vuosien kuluessa. Aiemmat tallennukset ovat heikoimpia, kun taas lisätietoja kirjattiin myöhempinä vuosina, kun standardoituja muotoja otettiin käyttöön vuonna 1780. Kirjat saattoivat sisältää talouden kaikkien henkilöiden nimet (mukaan lukien rengit ja palvelusväen), suhteen talon isäntään, syntymäajan ja -paikan sekä muuta tietoa liittyen katekismuksen osaamiseen, ehtoollisella käyntiin ja kasteeseen, virkaan tai ammattiin. Tietoa vihkimisistä, kuolemista, ja minne tai mistä perhe muuttaa löytyy joskus asiakirjoista.

Luterilaisuus oli valtion uskonto Suomessa satoja vuosia. Viralliset kirkonkirjat Suomessa alkavat vuodesta 1686 – kun kuninkaan päätöksellä valtuutettiin kirkot pitämään kirjaa. Kuitenkin jotkut seurakunnat olivat pitäneet kirjanpitoa jo useiden vuosikymmenten ajan, joten joitakin tietoja löytyy jo vuodesta 1657.

Suomea ja ruotsia; synonyymejä yllinkyllin

Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809, mutta vasta 1863 Suomen kielestä tuli virallinen kieli  Ruotsin rinnalle. Siksi, monet asiakirjat ja lastenkirjat olivat ruotsiksi 1800 luvun puolivälin tienoille asti.

Kun läpikäyt kokoelmia, käytä kaikkia variaatioita suku- ja paikannimistä mitä tiedät, olivatpa ne Suomeksi tai Ruotsiksi, näin saat parempia tuloksia. MyHeritage hyödyntää  laajaa almanakkaa sukunimistä tässä kokoelmassa, joten onnistut usein, vaikka et kirjoittaisi esivanhempiesi sukunimiä täsmälleen samoin kuin kirkonkirjoissa. Teimme kovan työn puolestasi.

Hakukone ymmärtää esimerkiksi, että seuraavat sukunimet/patronyymit ovat synonyymejä toisilleen ja millä tahansa niistä teet haun, saat tuloksia:
Gustafsdr, Gustafsdotter, Gostafsdr, Gostafsdotter, Gustafd, Gustafdotter, Gustafdtr, Gustafdr, Gustaffsdr, Gustaffsdotter, Gustafsdt, Gustafsdotter, Gustafsd, Gustafsdtr, Gustavsdtr, Gustavsdotter, Gustavsdr, Gustofsdtr, Gustofsdotter, Gustofsdr, Gustsdr, Gustsdotter.

Lastenkirjat

Kirkonkirjat tunnettiin myös lastenkirjoina ja rippikirjoina. Näitä käytettiin pääasiassa seurakunnissa Itä-Suomessa. Ne listaavat nimeltä lapset joita ei ole vielä konfirmoitu tai eivät ole saaneet ensimmäistä ehtoollista (nuorempia kuin 14- 16). Lastenkirjat on järjestetty samalla tavoin kuin rippikirjat. Lapset oli kirjattu vanhempiensa kanssa kotipaikan mukaan. Ripiltä päästyään he eivät enää kuuluneet lasten kirjoihin, vaan heidät siirrettiin rippikirjoihin.

Esimerkkejä

SuperSearch-haulla, onnistuimme löytämään tietoja Johan Ludvig Runebergista, Hän oli Suomen kansalliskirjailija ja Suomen kansallislaulun sanojen kirjoittaja, ja hänen vaimostaan, Fredrika Charlotte Tengströmistä, joka oli suomalaisen historiallisen fiktion pioneeri ja yksi ensimmäisistä naistoimittajista Suomessa.

 

Johan Ludwig Runeberg luokitellaan Suomen kansallishenkilöksi: Runebergin päivää vietetään vuosittain Suomessa helmikuun 5, hänen syntymäpäivänään. Mantelin makuinen leivonnainen nimeltä Runebergin torttu on kaupoissa myynnissä tammikuun alusta helmikuun 5. päivään, ja Helsingin sydämestä löytyy Johan Ludwig Runebergin patsas, sen on tehnyt hänen poikansa Walter Runeberg. Johan Ludwig Runebergin kuva valittiin myös suomalaiseen 10 € juhlarahaan. Me löysimme neljä asiakirjaa Johanista — kaksi Suomen kirkon-rippikirjoista ja kaksi -lastenkirjoista.

Suomen kirkon rippikirjoissa ajalta 1838- 1847, Johan oli listattu vaimoineen. Siinä näkyy hänen koko nimensä, maa, seurakunta, tila, ja syntymäaika. Toinen rippikirja on vuosilta 1848- 1857.  Siinä on Johan vaimonsa kanssa, mutta myös heidän lapsensa: Ludvig Michael (syntyi 19.1.1835), Lorenzo (syntyi 8.12.1836), ja Walter Magnus (syntyi 29.12.1832).

Lasten kirjassa ajalta 1838- 1847, näkyy Johan vaimonsa ja kolmen lapsen kanssa sekä kaksi muuta lasta: Johan Wilhelm (Syntyi 8.2.1843), ja Jacob Robert (syntyi 7.3.1846). Tässä asiakirjassa mainitaan hänen koko nimensä maa, seurakunta, tila, ja syntymäaika. Lastenkirjassa vuosilta 1848 -1858 löytyy 6 lasta, Fredrik Carl (syntyi 7.10.1850). Vuodesta 1837, Johan toimi latinalaisen kirjallisuuden professorina Porvoon lukiossa. Asiakirjasta ilmenee Johanin ammatti eli professori, kuten kuvassa alla näkyy.

Toinen esimerkki, löysimme rippikirjoista merkinnän kuuluisan säveltäjän Jean Sibeliuksen vanhemmista, Christian Gustaf Sibelius ja Maria Charlotta Borg, ja vanhempi sisar Linda Maria. Jeanista löytyy merkintä Hämeenlinnan kirkonkirjoista ajalta 1858- 1864. Jean syntyi siellä vuonna 1865, ja naimissa ollessaan hän asui lapsineen Tuusulassa (Järvenpäässä).

Kuinka voit käyttää näitä kokoelmia

Digitoitu sisältö löytyy  SuperSearch-hakukoneesta. Lisäksi, Record Matching teknologia ilmoittaa sinulle automaattisesti, kun löytää tietoja sukupuussasi oleville henkilöille. Jos sukupuusi ei ole vielä MyHeritagessa, lataa puusi GEDCOM tiedostona, ja saat heti hyödyn tämän kokoelman Record Match-osumista.

Hakujen tekeminen rippi- ja lastenkirjoista on ilmaista. Asiakirjojen tutkimiseen tai niiden tallentamiseen tarvitset sivusto- tai datasopimuksen.

URL is copied to your clipboard.