Väestönlaskentatiedot ovat yksi tärkeimmistä rekisterityypeistä sukututkimuksessa, sillä ne sisältävät runsaasti tietoja, joita et ehkä löydä olennaisista tiedoista, ja niiden avulla voit seurata esivanhempiesi kulkua ajan saatossa. Vaikka useimmat sukututkijat keskittyvät väestölaskentatietojen tärkeimpään sisältöön (syntymäpaikka, ikä, sukulaisuussuhteet), perusteellisempi prosessi voi auttaa sinua saamaan paljon enemmän tietoa ja laajentamaan sukututkimustasi.
Miksi väestönlaskentatiedot ovat tärkeitä sukututkimuksessa
Monille sukututkijoille, jotka etsivät yhdysvaltalaisia esivanhempiaan, väestölaskentatieto on tyypillisesti ensimmäinen, joka näkyy MyHeritagen perushaussa. Väestölaskentatiedoston tyypistä ja päivästä riippuen voit löytää tietoja, jotka sijoittavat esivanhempasi sekä muita hänen talouteensa kuuluvia henkilöitä tiettyyn paikkaan tiettynä päivänä.
- Yhdysvaltojen kymmenvuotislaskenta: Yhdysvaltojen perustuslain 3 artiklan mukaan ”asukkaiden” ”pääluku” on laskettava 10 vuoden välein. Väestönlaskentataulukko on kaikista hyödyllisin. Vuonna 1790 suoritetun ensimmäisen väestönlaskennan jälkeen kerätyt tiedot ovat laajentuneet kattamaan muun muassa koulutuksen ja työllisyyden.
- Yhdysvaltain väestönlaskentaohjelmat: Kymmenvuotislaskennasta riippuen saatetaan löytää erikoisluetteloita, kuten maatalouden, yritystoiminnan, kuolleisuuden ja muiden alojen luettelot. Yleensä merkintöihin viitataan Väestönlaskentataulukossa.
- Alueiden ja osavaltioiden väestönlaskenta: Jotkin osavaltiot suorittivat omia laskentojaan, usein ”viisivuotislaskentoja” – eli kunkin kymmenvuotislaskennan puolessa välissä. Alueelliset väestönlaskennat tehtiin usein ennen osavaltion liittymistä unioniin, erityisesti sen määrittämiseksi, täyttikö alue vähimmäisväestövaatimuksen.
Kunkin väestönlaskennan sekä siinä olevien tietojen historian ja taustan ymmärtäminen
Kaikki väestölaskennat eivät ole samanlaisia, varsinkaan Yhdysvaltojen väestölaskennat. Jokaisella kymmenvuotislaskennalla oli omat kysymyksenasettelunsa, laskenta-ohjeensa ja jopa laskentamenetelmänsä.
Älä oleta, että esimerkiksi USA:n vuoden 1950 väestönlaskenta on samanlainen kuin vuoden 1940 väestönlaskenta. Tässä muutamia lähteitä, joiden avulla voit paremmin ymmärtää kutakin laskentaa:
- FamilySearch Wiki: Wikipediaa muistuttava, lähes 100 000 artikkelin kokoelma, joka liittyy kaikkiin sukututkimuksen osa-alueisiin.
- United States Census Bureau: Census Bureaulla on historiaosio, joka kattaa kaikki Yhdysvaltojen väestönlaskentaan liittyvät näkökohdat. Kustakin kymmenvuotislaskennasta on yleiskatsaus, kysymysluettelo, laskentakaavakkeita, laskijan ohjeita ja paljon muuta.
- IPUMS USA:”Integrated Public Use Microdata Series” sisältää resursseja, jotka liittyvät 16 kymmenvuotislaskentaan; vuoteen 2010 saakka, mm. American Community Surveyn.Harkitse ”väestönlaskentatyökalupakin” luomista, johon voit tallentaa linkkejä tiettyihin resursseihin. Erinomainen muoto on Väestönlaskenta tutkimuksen kansio Internet-selaimen suosikeissa tai kirjanmerkeissä
Hakuvinkkejä väestönlaskentatietojen paikantamiseen
Vaikka väestönlaskentatiedot ovat usein ensimmäisenä tuloslistalla, kun teet haun jollakin sukututkimusalustalla, kuten MyHeritagessa, sinun on ehkä joustettava hakumenetelmissäsi, jos et löydä haluamaasi tietoa.
- Tee laaja haku ja tarkenna sitten. Hyvin usein sukututkijat yrittävät käyttää hyvin kapeaa hakua väestönlaskentatietojen löytämiseksi. Joskus liian suuri määrä tietoa saa sinut unohtamaan, mitä tietoa olit hakemassa. Aloita nimellä, paikkakunnalla ja syntymäajalla. Käytä sitten muokkaushakua tai suodatustoimintoa hakutulosten rajaamiseksi.
- Älä käytä tarkkoja nimiä. Ole joustava! Monilla sukututkimussivustoilla, kuten MyHeritagessa, voit tehdä hakuja erilaisilla nimivariaatioilla. Muista, että etenkin maahanmuuttajaperheiden kohdalla luetteloija kirjoitti usein nimen ylös sillä tavalla, miltä se kuulosti. Lue Nimivariaation arvaaminen FamilySearch-sukututkimus-Wikissä.
- Käytä kortti- tai kokoelmaluetteloa. Rajaa hakutulokset tiettyyn väestölaskentaan tarkastelemalla ensin luetteloa väestölaskentatietokannoista sivuston tietokantaluettelon kautta. Valitse sitten tietokanta ja tee haku vain kyseisestä kannasta.
- Selaa tietueiden kuvia. Väestölaskennan hakemisto voi sisältää virheitä. Viimeisenä keinona voit etsiä luettelointialueen, jossa esivanhempasi pitäisi olla, ja selata kuvia.
Pääsy tietoihin, lataaminen, siteeraaminen, uudelleen nimeäminen ja tallentaminen
Kun löydät väestönlaskentatiedot, joita haluat käyttää tutkimuksessasi, sinun kannattaa toimia seuraavasti:
- Pääsy tietoihin: Useimmilla sukututkimussivustoilla, kuten MyHeritagessa, liittyy jokaiseen hakutulokseen tiedot ja kuva. Tiedot on siirtokirjoitettu ja niissä on lähdeviite, linkki tiettyyn tietokantaan ja kuvaan ja luettelo asiaan liittyvistä muista tiedoista.
- Lataaminen: Tallenna väestönlaskennassa oleva kuva tietokoneellesi tai pilvipalveluun. Tallenna kuvat aina heti, sillä joissakin tietokannoissa on rajoitettu lisenssi sukututkimuspalvelun kanssa. Tallenna lisäksi aina kopio sukututkimusalustan ulkopuolelle, jotta pääset siihen helposti käsiksi.
- Siteeraaminen: Lähdeviittauksen laatiminen kuulostaa vaikealta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Ajattele itseäsi sukututkimustoimittajana, joka raportoi väestönlaskennasta. Se tarkoittaa, että ilmoitat ”kuka, mitä, missä, milloin ja miksi” aivan kuten uutistoimittaja tekisi. Esimerkiksi: ”1940 USA:n liittovaltion väestönlaskenta, New York, Alfred AUSTINin väestönlaskentatieto, MyHeritage [verkkotietokanta]. (https://www.myheritage.com/research/record-10053-147600973/alfred-j-austin-in-1940-united-states-federal-census) kirjattu 24.1.2022.” Vaihtoehtoisesti voit käyttää MyHeritage-sivulla olevaa ”Tallenna tämä tieto” -toimintoa ja kopioida viittaustiedot.
- Nimeä uudelleen: Kun olet ladannut kuvan väestönlaskennasta, nimeä tiedosto uudelleen haluamallasi tavalla. Tavoite: sinun pitäisi tietää, mitä tiedostossa on, ilman että sinun tarvitsee avata sitä. Esimerkissämme käytän nimeä Alfred AUSTIN s.1916, 1940 US Federal Census Pop Sched 19400401.
Tallenna: Varmista, että käytät 3-2-1-varmuuskopiointimenetelmää työsi tallentamiseen ja tulevan käytön varmistamiseen. Se tarkoittaa, että käytät:
- 3 eri varmuuskopiota
- 2 eri tallennusvälinettä
- 1 pilvitallennusalustaa
Hyvänä esimerkkinä voisi olla kolmen kopion tekeminen ja niiden tallentaminen kolmeen eri paikkaan; sen varmistaminen, että vähintään kaksi kopiota on eri tallennusvälineillä, (yksi USB-muistitikulla ja toinen kannettavalla kiintolevyllä); ja lopuksi yhden kopion lataaminen Dropboxiin tai Google Driveen.
Nämä vaiheet ovat hyvä strategia kaikille sukututkimustiedoille, jotka löydät verkosta. Ja tee nämä vaiheet heti! Älä sano itsellesi: ”Voi, teen lähdeviittauksen myöhemmin” tai ”nimeän tiedoston uudelleen myöhemmin”. Tee se nyt, niin löydät helposti, jos tarvitset sitä tulevaisuudessa.
Väestönlaskentatietojen purkaminenExtracting Census Information
Kun työskentelet väestönlaskentatietojen parissa, on tavoitteenasi pyrkiä saamaan mahdollisimman paljon tietoa. Yksi tapa on käyttää seurantajärjestelmää, kuten Sukututkimuspäiväkirjaa, tai voit luoda ”väestönlaskennan tiivistelmän”, jossa käytetään täytettävää tyhjää väestölomaketta tiettyä kymmenvuotislaskentaa varten.
Monet sukututkijat suosivat tiivistelmämenetelmää, koska siitä on helppo erottaa tiettyä henkilöä tai perhettä koskevat tiedot. FamilySearchillä on sarja täytettäviä lomakkeita (vaatii Adobe Acrobat -ohjelman ilmaisen version), jotka löydät täältä
Etsi tietoja, jotka eivät ole ilmiselviä
Toinen syy, miksi käytän tehtävälistaa ja sukututkimuspäiväkirjaa, on se, että voin seurata jokaista väestönlaskennasta löytyvää tietoa ja laatia teorioita uusista mahdollisista tiedoista ja siitä, kuinka nämä vihjeet saattavat johtaa uusiin tietoihin.
- Kadun nimi: Muuttuiko kadun nimi ajan myötä? Onko katu olemassa nykyään? (Käytä Google Mapsia ja Street Viewta.)
- Asunnon numero: Jos perhe asui kerrostalossa, oli yhden asuntonumeron alle listattu useita perheitä omilla numeroillaan. Käy maahanmuuttajaperheiden kohdalla läpi kaikki rakennuksen perheet ja katso, ketkä puhuivat samaa kieltä, olivat syntyneet samassa maassa jne. Tämä on arvokasta F.A.N.-klubin (”Friends, Associates, and Neighbors”) tietoa ryhmätutkimukseen.
- Rakennuksen tiedot: Omistiko esivanhempasi kotinsa, ja jos omisti, mikä oli sen arvo? Vai vuokrasivatko he asunnon, ja mikä oli kuukausivuokra? Tämä tieto on hyvä indikaattori heidän silloisesta taloudellisesta asemastaan.
- Suhde perheen päähenkilöön: Tietyissä väestölaskennoissa laskijalla oli rajalliset mahdollisuudet kuvata sukulaisuussuhdetta. Niinpä ”käly” saatettiin kirjata ”vuokralaiseksi” tai ”huoneenhaltijaksi”.
- Siviilisääty: Usein miehestään eronnut nainen merkittiin ”leskeksi” eikä ”eronneeksi”, mikä toi negatiivisen maineen joissakin pikkukaupungeissa. Jos etsit aviomiestä, saatat löytää hänet asumasta läheisessä kaupungissa tai piirikunnassa toisen naisen ja uuden perheen kanssa.
- Koulutus: Ennen 1900-luvun puoliväliä moni kävi vain kahdeksan luokkaa koulua ja meni sitten töihin. Lukion suorittaneiden osalta etsi yliopistotietoja.
- Ammatti: Seuraa esivanhempasi ammatin muuttumista ja katso, kenellä muulla samalla sivulla olevalla oli sama ammatti. F.A.N.-klubista voi löytyä vihjeitä, jotka auttavat pääsemään sukututkimuksen umpikujista.
- Sekalaiset tiedot: Esimerkiksi ”Omistatko radion” vuoden 1930 Yhdysvaltain väestönlaskennassa. Tutustu kunkin väestönlaskennan kysymysluetteloon ja katso, mitä oivalluksia vastaukset voivat antaa.
Muita lähteitä:
Englanniksi:
- 10 Tips for Successful U.S. Census Research — handout by Thomas MacEntee from GenealogyBargains.com
- Clues in Census Records, 1850-1930 — National Archives
- Genealogy Research Log – Excel — template by Thomas MacEntee from GenealogyBargains.com
- United States Census Bureau – History
Tutustu lisää
Tämä artikkeli on alun perin kirjoitettu Thomas MacEntee’n kanssa pidetyn Facebook Live -istunnon yhteenvedoksi, jonka voit katsoa kokonaisuudessaan täällä.
